Kahvila on avoinna Fortuna-korttelin tapahtumien aikana. Tulevat tapahtumat näet vasemmalla olevasta listasta tai tästä pdf-tiedostosta.
Tarvittaessa lisätietoja antaa Turun Kellariravintola: www.turunkellariravintola.fi
Kuvia ja lisätietoja tapahtumista löydät myös Fortuna-korttelin Facebook-sivuilta: http://www.facebook.com/pages/Fortuna-kortteli/133841496640342
Nimensä kahvila on saanut pesulasta, joka sijaitsi yksikerroksisessa tiilirunkoisessa talousrakennuksessa. Rakennuksen vasemman puoleisen sisäänkäynnin kohdalla lukee edelleen ”tvättstuga, pesolaitos”. Rakennus valmistui 1906-07 ja sen suunnitteli rakennusmestari Adrian Thomander ja sen rakennuttaja oli tontin omistaja kunnallisneuvos Gustav Albert Petrelius (1836- 1910). Petrelius itse asui pihapiirin joenpuoleisessa puurakennuksessa, jonka siipiosassa toimi hänen perustamansa paitatehdas vuosina 1871-1910. Pesula lienee tukenut tätä toimintaa. Vaikka paitatehdas sai väistyä asuintilojen alta, niin pesulatoiminta jatkui aina 1950 –luvulle asti. Viimeinen pesulanpitäjä oli Mimmi Lindroos.
Fortuna-kortteliksi nimetty alue on osa 1600-luvun puolivälissä rakennettua Herrainkulmaa. Alue säästyi Turun suurpalossa (1827). C. L. Engelin vuonna 1828 laatiman asemakaavan mukaan kortteli nimettiin onnen ja sattuman jumalattaren Fortunan mukaan kenties siksi, että palon leviäminen pysähtyi juuri täällä.
Herrainkulmalle tyypilliseen tapaan ikivanhat tontit ulottuivat Läntiseltä Rantakadulta Linnankadulle, kuten myös tällä kohtaa. Vuonna 1887 Petrelius rakennutti uusrenessanssityylisen asuin- ja liiketalon Linnankadun puoleiselle tontin osalleen (nyk. Kansallisen Kirjakaupan talo) sekä tiilisen luhtikäytävällisen kaksikerroksisen talousrakennuksen palvelemaan tontin asuin- ja liikehuoneistoja. Talousrakennuksen suunnittelijana oli kaupunginarkkitehti Arthur Kajanus. Luhtirakennuksen joen puoleisen osan alakerrassa oli alun perin kaksi makasiinia, kaksi käymälää sekä talli ja yläkerroksessa makasiineja kuten Enbergin metallipaja, jossa tehtiin mm. tinauksia.
Läntisen Rantakadun suuntainen puutalo muodostuu tavallaan kolmesta rakennuksesta. Sen pääosa on rakennettu tai peruskorjattu vuonna 1809, jolloin sen omistusoikeus siirtyi kapteeni Gustaf Adolf Dammertilta hovioikeudenpresidentti ja ritari Adolf Fredrik von Willebrandille. Rakennuksen nykyinen uusrenessanssityylinen asu on peräisin Petreliuksen vuosina 1893–94 kaupunginarkkitehti Arthur Kajanuksen laatimien piirustusten mukaan teettämästä korjauksesta. Tontti 5 säilyi Petreliuksen kuoltua (1910) lesken Johannan ja tämän uuden puolison kotina vuoteen 1951.
Petrelius syntyi porilaisen kultasepän poikana. Hän perusti Turkuun lukuisia yrityksiä. Suomen ensimmäisen paitatehtaan lisäksi mm. vähittäiskaupan sekä sateen- ja päivänvarjoja valmistavan yrityksen. Vuonna 1888 Petrelius ja Carl Fredrik Junnelius hankkivat Barkerin puuvillakehräämön, jonka pääjohtajana Petrelius toimi. Hän oli myös mukana perustamassa höyrylaivayhtiötä, kylpylaitoksia ja tulitikkutehdasta Turkuun. Petreliuksen kuoltua lapsettomana hän testamenttasi Turun kaupungille omaisuuttaan, josta muodostettiin mm. Turun kaupungin kaunistamisrahasto, jonka varoja käytetään edelleen kaupunkikuvamme kaunistamiseen.